Erityisesti suurissa yrityksissä ollaan palaamassa takaisin pelkän sahatavaran eli bulkkituotannon pariin.
Kompaktin Solidiwood -prosessiteknologian kehittämisen tavoitteena on ollut ja on työstää radikaalisti resurssitehokas sahatavaran jatkojalostusteollisuus ja saada näin puutuote- ja sitä palvelevalle teknologiateollisuudelle sekä puurakentamiseen ja ympäristöarvojen parantamiseen ylivoimainen kilpailuetu.
Hallitusohjelmaan maamme talouskasvun kärjiksi kirjattuja biotaloutta, cleantechia ja digitalisointia konkretisoiva Solidi Finland liiketoimintaekosysteemi / Solidiwood -prosessiteknologia on saatava yhteiskuntamme ja yritystemme ensisijaisesti hyödynnettäväksi kilpailussa muuta maailmaa vastaan.
Solidiwood -prosessiteknologian käyttöön saannin nopeus ja laaja-alaisuus on syytä asettaa kaiken edelle. Tuloksen tekoon pääsyä ei ole perusteltua viivytellä. Perinteisiin investointeihin nähden täysin toisen suuruusluokan kokonaistulos menetetään pitkittämällä aikaa ja rajoittamalla panostamista.
Olennaista on, että Solidiwood -liiketoiminnan tuloksentekijät on tunnistettu. Ne ovat tiedossa. Nyt on kysymys niiden käyttöön saannista. Mitä enemmän yrityksiä on investoimassa, sitä enemmän kustannukset pienevät kutakin yritystä kohti. Esim. kohteiden kapea-alaistuminen, yritysten yhteistyö ja toisiltaan oppiminen ovat kaikkien etu.
SolidiFinland liiketoimintaekosysteemin toiminta on digialustaekosysteeminsä rakentumisen ja Solidiwood teknologiansa teollisuudeksi saattamisen myötä saatavissa eksponentiaaliseen kasvuun.
Solidiwood tuotantoon tarvittava sahatavara hankitaan sahoilta tuoreena tai vientikuivana ja määräpituisena tai Solidiwood -prosessissa sormijatkettavassa muodossa. Hankintaa on hyvä tehdä pitkäaikaisilla sopimuksilla, joiden mukaan osa sahapuusta on korjattu Solidiwood-tuotekohtaisesti ja/tai sahattu profiloivalla sahakoneella.
Toinen, tosin radikaalisti uusi, pitemmän ajan ja suuremman Solidiwood tuotannon vaihtoehto on rakentaa Solidiwood sahayksikkö, johon kaikilta osin tuotekohtaisesti korjattu sahapuu hankitaan metsäyhtiöiltä pitkäaikaisilla sopimuksilla. Halutun pituisen, läpimittaisen ja laatuisen sahapuun hakkuu tapahtuu motolla tietokoneohjatusti. Tämä tulee erityisen tulokselliseksi, kun se kohdennetaan pienempi läpimittaiseen eli halvempaan paperipuuksikin luettavaan sahapuuhun. Solidiwood prosessissa tästä korkealla saannolla profiloivasti sahatusta ja Luken tutkimasta kantaviinkin rakenteisiin hyvin soveltuvasta sahatavarasta tuotetaan erityisesti järeät eli tuoteryhmän 2. liimatut tuotteet.
Sahayksikön alussa olevan kuorinnan jatkeena tapahtuva sahaus tehdään profiloivalla ja muutoinkin räätälöitävissä olevalla sahakoneella ja mahdollisimman paljolti jo suoraan Solidiwood prosessiteknologiayksiköiden syöttölaitteisiin. Lopputuotteiden päätypintojen suoristaminen ja määräpituuden tasaaminen tapahtuvat Solidiwood prosessissa puristamalla.
Solidiwood sahayksikössä ei tarvita nykyisiä sahakoneita ennen ja jälkeen olevia maa-alueita, rakennuksia ja laitteita, kuten tukin lajittelu, sahatavaran pituuden tasaus / laatulajittelu, dimensiolajittelija, rimoituskone, kuivaamot, rimakuormien purku, paketointi ja varastointi, eikä myöskään kuljetuksia jatkojalostukseen.
Erityisesti eukalyptusviljelmistä olisi edullista korjata Solidiwood tuotantoon parhaiten soveltuva sahapuu, muun osan ja sahahakkeen jäädessä selluntuotantoon. Eukalyptus on todella halpaa sahapuuhun nähden. Toistaiseksi siitä ei vain pystytä tuottamaan juuri muuta kuin sellua.
Ainakin Veisto Oy on jo n. v. 2010 pilotoinut onnistuneesti sahakoneensa todella jännitteisen eukalyptuspuun sahaukseen. Ongelmana on kuitenkin näinkin vaikean sahatavaran kuivaavan / jatkojalostavan Solidiwood 2-3D prosessiteknologian teollisuudeksi saannin puuttuminen. Jo sen kehittämisen lähtökohta on Junckers Oy:llä Tanskassa yli 60 vuotta suoritettu jännitteisen pyökkipuun suurteollinen 1D puristuskuivaus.
Solidiwood sahaus- ja -jatkojalostusteknologian käyttöön saanti pienentää ilmaston lämpenemistä Solidi Finlandin tulevien yhteiskonseptiyritysten teknologia- / puutuotetuotannon seurauksena ao. perusteilla. Tämä herättelee valtioita tukemaan yrityksiään jo pelkästään radikaalisesti uuden ja tuloksellisen yritystoiminnan käyttöön saannista.
J.W. Snellman: ”Jokainen kansakunta elää omia etujansa varten ja tekee siinä oikein. Sen pyrkimykset kuitenkin menestyvät vain, jos sen omat edut yhdistyvät ihmiskunnan etuihin.” Sauli Niinistö: ”Pilareistamme tärkein on kansallinen. Sen kehitys on eniten ja suorimmin omassa vallassamme.”
Erityisesti suomalaisten metsäteollisuusyritysten kannattaa rakentaa ja paljon kaikkea Solidiwood puutuotetuotantoa myös ulkomaille.
Parafiinillä pinnoitettu terassilaudan topografinen ja sileä pinta.
Nyt on aika saattaa Solidiwood -prosessiteknologia yhteiskuntamme ja teollisuutemme hyödynnettäväksi. Tämä on syytä käynnistää Solidiwood -tuotannon avaintuotteiden eli leveiden lattia-, terassi-, sisäverhous-, ja ulkoverhous monikäyttölautojen sekä välipohja- ja -seinäelementtien pilotoinnilla, kts. Pienpilointilaitteen kustannusarvio.
Kuvassa kuumapuristamalla suoristettu, puun jännitteitä alennettu, lämpökäsitelty ja painekyllästysmäisesti parafiinillä pintakäsitelty topografi- ja sileäpintainen Solidiwood -tuote. Vrt. saksalaiseen Dauerholziin, joka on vain sormijatkettu ja parafiinillä kyllästetty ja silti sillä on 4 x pelkän perinteisen lämpökäsitellyn terassilaudan OVH -hinta.
Olennaista on, että pääsääntöisesti teknologiateollisuus toteuttaa T&K-, demonstrointi- ja pilotointivaiheen eli tuottaa teknologian hyödynnettäväksi.
Keskeisin yksittäinen tekijä on saada mahdollisimman pian puristinvalmistajia yhdessä Teijo Ruuthin ja Solidi Finland Oy kanssa suunnittelemaan puristimia. Tämä todentaa tehokkaimmin ja tuloksellisimmin teknologian käyttöön saannin.
Solidiwood -puutuotteiden laatu ja kustannustehokkuus ovat kiinni nimenomaan puristimien tekniikan tasosta. Solidiwood -puristinyksiköitä on mielekkäintä suunnitella ja tuottaa käyttöalue-/ tuotekohtaisesti räätälöitynä.
Puristimen täyttö- ja tyhjäyslaitteet ovat myös nykyisellä osaamisella kehitettävissä ja rakennettavissa. Tuloksia alkaa syntyä, kun tehtävä annetaan Teijon Ruuthin ja alan yritysten tehtäväksi.
(T&T -lehti 11.11.2016 Aki Kulmala, ABB Oy)
”Virtuaaliset prototyypit koneista, tai koko tuotantolinjasta, on oltava saatavilla projektin kaikissa vaiheissa. Haluttuja toimintoja ja ratkaisuja on päästävä testaamaan nopeasti, virtuaalisesti, ilman todellisia laitteita.
Virtuaalinen malli mahdollistaa toiminnallisuuksien ja innovaatioiden kokeilemisen jo kehitys– tai prototyyppivaiheessa. Se tekee suunnittelusta tehokasta, ja testauksesta ja käyttöönotosta nopeaa. Kun ongelmat havaitaan ja korjataan jo suunnittelupöydällä, on tuotantokatkos käyttöönottovaiheessa mahdollisimman lyhyt.
Simuloinnilla voidaan kokeilla erilaisten muutosten vaikutuksia tuotantomääriin ja -kustannuksiin tai esimerkiksi energiatehokkuuteen.
Virtuaalisointi tuo tehokkuutta. Työkalut siihen ovat jo olemassa.”
(Etteplan Oy): ”Virtuaalisen mallin ansiosta eri alojen asiantuntijoiden on helpompi osallistua tuotekehitysprosessiin. Yhden ja saman digitaalisen kaksosen ympärillä voivat toimia samanaikaisesti esimerkiksi ohjelmistokehittäjät, mekaniikkasuunnittelijat ja käyttöliittymän kehittäjät.
Digitaalisessa kaksosmaailmassa eri konsepteja ja niiden toimivuutta voidaan testata vaihe vaiheelta todellisen, fyysisen tuotteen tulevassa toimintaympäristössä. Konsepteja Vertailemalla voidaan etsiä se oikea ratkaisu, jota edelleen lähdetään tuotekehityksessä viemään eteenpäin kohti lopullista tuotetta.”
(Siemens Oy): ”Digitaalisen kaksosen avulla tuote tai sen valmistusprosessi voidaan virtuaalisesti testata, analysoida ja optimoida ja käyttöönottaa ennen fyysisen laitteen olemassaoloa ilman prototyyppejä.
Sen jälkeen, kun digitaalinen kaksonen on otettu käyttöön ja yhdistetty todelliseen tuotantolinjaan, mahdolliset muutokset voidaan testata ensin digitaalisesti ja sitten vasta viedä ne varsinaiseen prosessiin.”
(Talouselämä 24.10.2018): ”Digikaksosesta voidaan rakentaa visuaalinen simulaatio, jolla yhtiö esittelee asiakkaalle uutta tuotetta. Sen avulla voi jo kouluttaa laitteen käyttäjiä, vaikka yhtään fyysistä konetta ei olisi vielä olemassa.
Kun laitteet ovat asiakkaalla, virtuaalinen kaksonen auttaa optimoimaan ja kehittämään sen käyttämistä.”